Hongkong

Hongkongin vierailua häiritsi alueen huono ilmanlaatu. Savusumua oli omaan makuumme liikaa ja liikuimme sen vuoksi ulkona aiempia paikkoja vähemmän.

Hongkongin keskustaa savusumun peitossa

Asiointi kaupungissa oli helppoa ja englanti sopi asiointikieleksi lähes kaikkialla. Palvelu oli ystävällistä ja hintataso aiempia maitamme edullisempi.

Liikkumiseen Hongkongissa käytimme Octopus-korttia, joka kävi matkan maksuun niin junassa, metrossa, raitiovaunussa, bussissa kuin lautassakin. Samalla kortilla olisi voinut maksaa myös kaupoissa, mutta käytimme itse korttia vain matkustamiseen. Yksittäiset matkat olivat suomalaiseen hintatasoon verrattuna hyvin edullisia. Esimerkiksi raitiovaunumatka maksoi luokkaa 0,22 € ja tunnin bussimatkakin alle euron. Kortin ja sen käyttämättömän arvon pystyi myös lunastamaan takaisin rahaksi lentokentällä.

Metroasema

Raitiovaunut olivat kaksikerroksisia. Vaunuun noustiin takapäästä ja yläkertaan pääsi kapeita kierreportaita pitkin. Raitiovaunusta pääsi pois etupäästä ja matkan pystyi maksamaan ulosmennessä esimerkiksi Octopus-kortilla. Raitiovaunuja kulki erittäin tiheästi, mutta ruuhka-aikoihin ne olivat varsin täysiä.

Kaksikerroksisia raitiovaunuja kulki tiheästi.
Kuvassa kolme peräkkäistä raitiovaunua menossa samaan suuntaan.

Hongkongin saarelta pääsi mantereen puolelle maanalaisella tai lautalla. Lauttamatka tehtiin Star Ferry-yrityksen klassisilla laivoilla. Kyseinen yhtiö on kuljettanut matkustajia saarelle jo reilut 100 vuotta.

Yksi Star Ferry-yhtiön laivoista

Yksi "kulkuväline" Hongkongissa on myös liukuportaat. Keskustasta ylärinteeseen nousevat liukuportaat ovat maailman pisimmät katetut liukuportaat. Pituutta portailla on reilu 800 metriä ja nousua 135 metriä. Aamuvarhaisella portaat liikkuvat alaspäin ja muilloin aina ylöspäin. Ihmisten liikuntaintoa lisäämään puoliväliin on myös sijoitettu Octopus-kortille tarkoitettu laite, jossa korttia leimaamalla saa alennusta seuraavasta metromatkasta.

Yksi pätkä maailman pisimpiä liukuportaita

Hongkongin kadut olivat aiempiin paikkoimme verrattuna epäsiistimpiä. Monien talojen julkisivut olivat myös huonokuntoisempia ja ahtaus näkyi. Talot olivat korkeita ja toisiinsa kiinni rakennettuja.

Hongkongin katukuvaa

Ruoka poikkesi aiemmista maista. Annokset olivat edullisia, mutta esimerkiksi lihassa oli mukana reilusti sattumia. Tikuilla syöntiin olimme jo tottuneet, joten se ei tuottanut vaikeuksia. Toisin kuin Japanissa, Hongkongissa käytetään lusikkaa yhdessä tikkujen kanssa ja keittokulhoa ei pitäisi nostaa ylös pöydältä.

Yhtenä mainintana pesetimme myös pyykkejä paikallisessa pesulassa. Hintaa seitsemän kilon vaatepesulle tuli vajaa 4 euroa ja saimme vaatteet siististi taiteltuina takaisin seuraavana päivänä.

Parhaimmat näkymät Hongkongin kaupunkiin saimme The Peak-mäeltä. Normaalisti mäelle pääsee kaapelivaunulla, jonka päätepiste on 400 metrin korkeudessa merenpinnasta. Vierailumme aikana kaapelivaunu oli kuitenkin huollossa, joten mäelle pääsi vain jalan tai bussilla. Menimme bussilla ja matka kesti kapeita mutkittelevia katuja pitkin varmaan tunnin verran yhteen suuntaan.

Iltanäkymä The Peak-asemalta alaspäin Hongkongin keskustaan