Las Vegas

Las Vegasin tervetulotoivotuskyltti

Las Vegasissa majoituimme Monte Carlo-hotellin 28. kerroksessa. Hotelli oli kasinon yhteydessä ja kasinon läpi piti kävellä aina kun meni Las Vegas Strip -pääkadulle.

Monte Carlo -hotelli

Sisäkuva huoneesta

Las Vegas Strip iltavalaistuksessa

Vegasissa kävimme katsomassa Las Vegas Stripin molemmin puolin olevia kasinoita, joista jokainen on sisustettu eri tavoin. Sisustuksen lisäksi kasinot poikkeavat toisistaan oheisohjelmien ja ravintolatarjonnan kautta. Aikaa paikasta toiseen liikkumiseen meni yllättävän paljon, koska reitit kasinoiden läpi eivät olleet suoria ja kadunylityspaikkoja ei ollut kovin tiheässä.

Bellagio-kasinossa kävimme katsomassa maailman hienoimmaksi arvostetun suihkulähteen, maailman korkeimman suklaaputouksen ja rauhallisen kasvitieteellisen puutarhan.

Bellagion suihkulähteet

Bellagion maailman korkein suklaaputous

Mirage-kasinon ulkopuolella oleva tulivuorenpurkausesitys oli vaikuttava.

Miragen tulivuori

KÀ by Cirque du Soleil -esityksen kävimme katsomassa MGM Grand-kasinolla. Puolentoista tunnin esityksessä oli akrobaattisia temppuja ja esiintyjät olivat näyttämön lisäksi katsomon sivuilla sekä yläpuolella. Päälava liikkui ylös, alas, sivuille ja nousi 90 asteeseen ylös. Näytös oli uskomattoman hieno. Lopputaistelukohtaus esitettiin heijastettuna pystyyn nostettuun lavaan aiemman onnettomuuden vuoksi. Näytöksen naispääesiintyjä menehtyi pudottuaan valjaista kesken esityksen viime vuonna.

KÀ by Cirque du Soleil -esityksen sisääntuloaula

Death Valley

Los Angelesin lentokentältä otimme aamuvarhaisella vuokra-automme Chevrolet Camaro 2SS:n. Avoauto sattui olemaan 2,5 viikkoa aiemmin käyttöönotettu vuoden 2014 malli. 6,2 litran V8-moottori tuotti 400 hevosvoimaa ja liikenteessä auto herättelikin ohikulkijoiden huomiota.

Chevrolet Camaro 2SS edestä katto kiinni

Auto takaa katto auki

Los Angelesin aamuruuhka ei kaupungista poispäin ollut paha. Ensimmäiseksi yöksi suuntasimme Ridgecrestin kaupunkiin Death Valleyn eteläpuolelle. Matkalla ajoimme Mojaven autiomaassa sijaitsevan pienen Mojaven kaupungin kautta ja kävimme katsomassa sen lentokentän. Lentokenttä on aikoinaan ollut muun muassa armeijan lentotukikohtana, mutta nykyään se toimii muun muassa siviilikoneiden testausalueena. Ensimmäinen yksityinen avaruuslento tehtiin kyseiseltä lentokentältä.

Lentokentän lisäksi Mojavessa oli runsaasti tuulivoimaloita. Allaolevassa kuvassa näkyy pieni osa, koska kaikkia 5 000 kappaletta ei ollut mahdollista saada samaan kuvaan.

Osa Tehachapin tuulivoimaloista Mojaven kaupungista nähtynä

Iltapäivällä saavuimme Ridgecrestiin. Ridgecrest on pieni 28 000 asukkaan kaupunki. Kävimme selvittelemässä reitit ja hankkimassa eväät seuraavan päivän Death Valleyn läpiajoon. Yön majoituimme Best Western Plus China Lake Inn -majatalossa. Huone oli hyvin viihtyisä.

Huoneemme Best Western Plus China Lake Inn:ssä

Aamuvarhaisella lähdimme kohti Death Valleyta. Death Valley on maailman kuumin paikka. Siellä on mitattu maailman lämpöennätys 134°F eli 56,7°C. Kyseessä on hieman pelottavakin paikka, koska Death Valleyssa on alueita, joissa puhelin ei kuulu lainkaan. Onneksi käyntimme aikaan laaksossa ei ollut menossa kaikkein kuumin kausi. Silti Death Valleyssa tulee olla mukana aina runsaasti vettä ja auton moottorin ylikuumenemista tulee varoa.

Ensimmäisenä pysähdyimme Pinnacles-muodostelmalla. Paikalla on kuvattu useita elokuvia, muun muassa  Battlestar Galactica, Star Trek V: The Final Frontier, Disney's Dinosaur, The Gate II, Lost in Space ja Planet of the Apes. Paikka oli kuin suoraan toiselta planeetalta oikeastikin.

Pinnacles

Death Valleyn ja sen ympäristön maisemat olivat hienot. Vierailupäivänämme alueella oli tuulivaroitus voimakkaan tuulen vuoksi. Varsinainen hiekka-aavikko oli vähän epämukava ilmassa lentävän hiekan takia.

Tie kulki hienojen muodostelmien välistä

Hiekkadyynejä paikassa, johon tuulen kuljettama hiekka laskeutui

Maisemaa Artists Driven varrelta

Death Valley (alimmillaan 82 m merenpinnan alapuolella) katsottuna Dantes View:stä (1 669 m korkeudella merenpinnasta)

Loppumatka Las Vegasiin oli helppoa ajaa. Tiet olivat hyviä ja vähän liiankin suoria.

Silminkantamattomiin suorana jatkuva tie Death Valleystä Las Vegasiin menevällä reitillämme

Las Vegasissa niin auto kuin me itsekin olimme hiekan vuoksi pesun tarpeessa.

Lentomatka: Honolulu-Los Angeles

Honolulusta lensimme seuraavaksi Yhdysvaltain länsirannikolle Los Angelesiin. Lentokentälle matkasimme taas TheBus-bussilla, vaikka hotellilla varoitettiin, että bussi ei välttämättä ota kyytiin matkatavaroiden vuoksi. Tunnin bussimatka lentokentälle sujui hyvin ja tavaratkin mahtuivat mukaan.

TheBus-bussi lentokentälle

Lentokentän lähtöselvityksessä selvisi, että American Airlines:n kotimaan lennoilla ei pääse ilmaiseksi loungeihin ilman riittävän korkeaa jäsenkorttia. Pelkkä business-luokan lippu ei siis meillä riittänyt tähän. Kävimme syömässä lentokentän ulkopuolella ja menimme vasta sen jälkeen turvatarkastuksen läpi.

Honolulun lentokentän lähtöselvitystiskejä

Lentokenttä oli yllättävän iso. Osin lentokenttä oli ulkona ja osin sisätiloissa.

Puutarha lentokenttäterminaalin sisäpuoleisella alueella

Lentokentällä myytiin ananaksia paketeissa

Koneemme lähti iltamyöhään ja lensi yön yli Los Angelesiin. Kone oli täynnä ja lähti myöhässä kentältä. Lentokoneen matkustusmukavuus ja ruuat eivät pärjänneet aiemmille kokemuksillemme. Palvelu oli ihan hyvää, mutta muuten lennosta ei erityisen positiivista mainittavaa jäänyt.

Honolulu-Los Angeles -matkan lentokoneemme

Sisäkuva

Ruuat koneessa

Saavuimme aamuvarhaisella Los Angelesin kentälle. Aurinko ei ollut vielä noussut, joten Los Angelesia ei koneen laskeutuessa nähnyt. Kentältä otimme laukut ja lähdimme autovuokraamon bussilla hakemaan varaamaamme autoa.

Matkatavarahihna Los Angelesin lentokentällä

Honolulu

Honolulussa hankimme molemmille lei:t lentokentältä ja suuntasimme hotellille. Kyseiset kappaleet sopivat myyjän mielestä hääparille. Leit oli tehty huumaavan hyvälle tuoksuvista kukista.

Leit tuoreena

Honolulussa matkailumme keskittyi Waikikin alueelle, jossa majapaikkammekin sijaitsi.

Diamond Head:n huipulta otettu kuva Waikikin alueesta

Majoituimme Luana Waikiki-hotelliin. Huoneemme oli hotellin ylimmässä kerroksessa ja siitä avautui mukava näköala niin vierelläolevaan puistoon, Waikikin pääkadulle kuin merellekin. Hotelli oli hyvällä paikalla, huone oli mukava ja hotellissa oli niin uima-allas kuin grillausmahdollisuuskin. Myös palvelu hotellissa oli erittäin ystävällistä ja asiantuntevaa.

Luana Waikiki hotelli ulkoa

Huoneemme

Allasalue

Näköala parvekkeelta

Saapumispäivämme iltana oli täydellinen kuunpimennys. Taivaalla oli välillä pilviä, mutta niiden väistyessä kuu näkyi hyvin.

Kuu vähän ennen täydellistä pimennystä

Waikiki Beachin ranta, jossa kävimme uimassa. Taustalla olevan mäen korkein kohta on Diamond Head.

Otimme yhdeksi päiväksi polkupyörät ja kävimme Diamond Head:n mäellä. Korkein kohta on 232 metriä merenpinnasta ja sinne oli jonkin verran kiipeämistä lämpimässä säässä.

Matkalla Diamond Head:iin näimme vähän erikoisemman amerikkalaisen matkailuvaunun

Uimisen ja pyöräilyn lisäksi kävimme kävellen tutustumassa lähialueisiin, syömässä lukuisissa paikoissa, elokuvissa ja kauppakeskuksissa. Tunnelma Honolulussa oli rento.

Pääsiäistä vietimme asiaankuuluvin menoin

Kauppakeskus Waikiki Beachin tuntumassa

Lentomatka: Kona-Honolulu

Kävimme palauttamassa vuokra-auton Havaijin saaren Konan lentokentän vierelle. Sieltä oli lyhyt bussikuljetus lentoasemalle, jossa teimme lähtöselvityksen ja jätimme ruumaan matkalaukkumme. 

Konan pieni lentoasema on kokonaan ulkoilmassa, joka oli totuttuun tapaan aika lämmintä.

Konan lentoaseman lähtöporttien edustaa

Lentomme Honoluluun Oahun saarelle oli Hawaiian Airlinesin ja pituutta sillä oli 40 min. Lento lähti mukavasti ajallaan ja turistiluokassa matkustus sujui ihan hyvin.

Kona-Honolulu -välin lentokone ulkoa

Kona-Honolulu -välin lentokone sisältä

Lennon saavuttua Honoluluun kävimme hakemassa matkatavarat, ostamassa lei-kukkaseppeleet ja lähdimme The Bus-bussilla kohti Waikikilla sijaitsevaa hotelliamme.

Havaijin saari

Havajin Big Islandille vuorasimme Jeep Wrangler Unlimitedin. Auto oli vuoden 2014 malli, eikä kovin moni vuokraaja ollut sitä ennättänyt vielä käyttämään. Nelivedosta oli hyötyä sen verran, että pääsimme saaren korkeimmalle Mauna Kea-vuorelle omalla autolla.

Jeep Wrangler Unlimited

Majoituimme Waikoloa Beach Resort:n alueella olevaan Hali'i Kai-nimiseen majapaikkaan. Hali'i Kaissa on parikymmentä kaksi-kolmikerroksista rakennusta, joissa kussakin on suurin piirtein kuusi yksityishenkilöiden omistamaa osakehuoneistoa. Osa osakkaista vuokraa huoneistojaan silloin, kun eivät itse käytä niitä.

Hali'i Kai:n sisääntuloportti

Rakennuksemme takapihalla oli terassi, riippumattoja ja grillauspaikkoja. Huoneistomme oli kuvan oikeanpuoleisen rakennuksen pohjakerroksessa.

Tilaa oli kahdelle hengelle liikaakin. Omassa keittiössä ja pihagrillissä oli mukava tehdä ruokaa ravintoloissa syömisen sijaan.

Huoneistomme olohuone ja keittiö. Havaijin saaret näkyvät olohuoneen seinässä.

Päämakuuhuone

Majapaikassa oli mukava allasalue, ravintola ja kuntosali merenrannassa. Näköalat olivat hienot. Lisäksi alueella oli tenniskenttä asukkaiden käytössä. Lämpötila majapaikan ympärillä pyöri 26-31 asteen välillä ja vettä ei satanut juuri nimeksikään.

Uima-allasalue merenrannalla vähän ennen auringonlaskua

Kiertelimme saaren eri alueet läpi kymmenen päivän aikana. Matkat taitoimme autolla, johon kilometrejä kertyi 1 220. Saaren suuret korkeuserot, tuliperäisyydestä johtuvat erikoiset maanmuodot ja eri alueiden toisistaan poikkeavat ilmastotyypit tekevät saaresta matkailijalle hyvin monipuolisen. Harvassa paikassa maailmassa voi ajaa kahdessa tunnissa merenpinnasta 4 200 m korkeuteen tai vierailla yhdellätoista eri ilmastotyypin alueella saman päivän aikana.

Monet tiet kulkivat kauniita reittejä

Polulu Valley Lookout. Laaksossa olevan hiekkarannan hiekka on mustaa.

Vaipio Valley Lookout

Akaka Falls -vesiputous (129 m)

Vuosina 1969-1974 muodostuneen laavakentän läpi rakennettu tie

Pauahin kraateri, purkautunut viimeksi vuonna 1979

Holei Sea Arch

Thurstonin laavatunneli

Halemaumaun kraaterista pimeällä näkyvä laavan hohto

Vaikuttavin vierailemamme paikka oli Mauna Kean levossa oleva tulivuori, jonka huippu on 4 207 metrin korkeudessa merenpinnasta. Vuoren huippu on tähtitieteilijöiden aktiivisessa käytössä. Siellä sijaitsee yhteensä 13 observatoriota, joista yhdessä pääsimme käymään sisällä tutustumassa. Kävimme toisessa Keck:n teleskoopeista, joka juuri vierailumme alla oli vahvistanut ensimmäisen maankaltaisen planeetan Kepler-186f:n löytämisen.

Tällä hetkellä tiedemiehet ovat sitä mieltä, että galaksissamme joka 4-5 tähdellä on maankaltainen planeetta sitä kiertämässä. Tämä tarkoittaa sitä, että yksistään omassa galaksissamme on noin 2 miljardia maankaltaista planeettaa. Tutkijoiden mielestä on hyvin todennäköistä, että joltakin näistä löytyy elämää, jopa muutaman vuoden sisällä. Elämme siis jännittäviä aikoja!

Pilvien yläpuolella Mauna Kean huipulla vasemmalla Subaru-teleskooppi ja oikealla W. M. Keck:n teleskoopit

Ilma 4 200 metrin korkeudessa oli ohutta. Tuuli oli kova, ilma viileä ja kuiva. Saavuimme huipulle iltapäivällä ja lähdimme pois auringonlaskun jälkeen. Nousua ei saanut tehdä kerralla, vaan puolivälissä pidettiin vähintään puolen tunnin lepotauko. Lisäksi vettä tuli juoda koko ajan vuoristotaudin ja kuivumisen ehkäisemiseksi. Tästä huolimatta vointi huipulla oli jonkin verran huono ja normaali kävelykin hengästytti kovasti. Onneksi oireilu pysyi lievänä, koska muutoin olisimme joutuneet laskeutumaan huipulta kesken pois. Auringonlaskun vuoren päältä kehuttiin olevan yksi maailman kauneimmista ja hienolta se kyllä näyttikin.

Auringonlasku Mauna Kean huipulta katsottuna